On kulunut melkein vuosi siitä, kun Facebookin toimitusjohtaja ja pantomiimikonna, Mark Zuckerberg, ilmoitti, että hänen yrityksensä brändäisi itsensä Metaksi.
Se oli valtava lausunto metaperspektiivin tulevaisuudesta, jonka moni oli ilmoittanut kattavan kaiken sosiaalisesta kanssakäymisestä kaupankäyntiin, työskentelystä viihteeseen.
Ja kuten kirjoitin viime viikolla, se oli miljardöörin kannalta hapan veto.
Mutta näemmekö koko markkinoilla saman kaavan? Onko kiinnostus metaversumia kohtaan hiipumassa?
Ensimmäiseksi käännyin Googlen puoleen, jonka hakuanalyysit osoittavat, että termi “metaversumi” on kiinnostanut ihmisiä paljon sen jälkeen, kun Zuck viime lokakuussa ryhtyi toimeen. Pian sen jälkeen alkoi tasainen laskusuuntaus.
Epäilemättä tuhoisa kaavio. Mutta kuinka paljon tästä voidaan lukea itse metaversumikonseptin ansioksi ja kuinka paljon se on vain seurausta laajemmasta karhumaisesta makroympäristöstä?
Vaikea sanoa, mutta ei ole epäilystäkään siitä, että monet metaversumi-projektit olivat merkittävästi ylihypetettyjä. On mahdollista uskoa metaversumiin, mutta samalla on mielipide, että monet metaversumi-tokenit ovat joko yliarvostettuja, tarjoavat vain vähän hyötyä tai molempia.
Yksi asia, jota en vieläkään ymmärrä on se, miksi niin monet sijoittajat ovat valmiita kaatamaan rahaa mihin tahansa etäisesti metaversumiin liittyvään, riippumatta siitä, onko sijoituksella todennettavissa oleva suunnitelma markkinaosuuden kasvattamiseksi mahdollisessa metaversumissa – miltä se sitten ikinä näyttääkin.
Toki tämä sokea panostaminen on pudonnut jyrkänteeltä nyt, kun markkinat ovat käyneet raa’aksi, mutta monilla näistä yrityksistä on edelleen valtavat arvostukset, vaikka ne ovat laskeneet yli 80 prosenttia.
Dot com -kupla
Älkäämme unohtako, että Internet on muuttanut maailmaa suunnattomasti, ylittäen jopa suurimpien härkien odotukset. Ja silti ajattele kuinka monta yritystä kaatui dot com -kuplan puhkeamisen aikana.
Eräs koskettava esimerkki on Priceline.com. Et ehkä tunnista tätä nimeä enää, mutta se kuului aikoinaan suurimpiin internet-yrityksiin. Sen teesi oli houkutteleva: asiakkaat saattoivat Pricelinen avulla syöttää hinnan, jonka he olisivat valmiita maksamaan niistä puolesta miljoonasta lentolipusta, jotka jäävät päivittäin myymättä.
Näin lentoyhtiöt saivat purettua ylimääräisen varastonsa, asiakkaat saivat halpoja paikkoja ja markkinoiden tasapaino löytyi. Eikö siinä olekin järkeä? Ja koko ajan Priceline otti osuuden jokaisesta tapahtumasta.
Näennäisen järkevä liiketoimintasuunnitelma, markkinaraon paikka ja jotain, joka olisi saanut ihmiset juhlissa sanomaan “oooh, miten nokkelaa”.
Se lanseerattiin vuonna 1998, ja seitsemässä kuukaudessa se oli myynyt 100 000 lippua. Vain 13 kuukautta lanseerauksen jälkeen se listautui pörssiin 16 dollarin osakekohtaisella hinnalla. Se nousi ensimmäisenä päivänä 88 dollariin ja päätyi 69 dollariin. Suunnitelmissa oli myös laajentaa toimintaa – miksei järjestelmä voisi toimia yhtä hyvin esimerkiksi hotellihuoneiden, junalippujen ja jopa asuntolainojen alalla?
Listautumisannin jälkeinen 69 dollarin sulkemissumma antoi Pricelinelle lähes 10 miljardin dollarin arvostuksen. Se oli Internetin lyhyen historian arvokkain yritys.
Sitten se putosi 94 prosenttia.
Tämä tarina ei tietenkään ole ainutlaatuinen. Nasdaq menetti yli kolmanneksen arvostaan vain reilu kuukausi sen jälkeen, kun se oli saavuttanut huippunsa huhtikuussa 2000.
Mitä tekemistä dot com -kuplalla on metaversumien kanssa?
Tästä pääsenkin asiaan. Voit uskoa Internetiin uskomatta kaikkiin yrityksiin, jotka väittävät olevansa “Internet-yrityksiä”. Nämä yritykset olivat tunnetusti tappiollisia, ja voitto oli dot com -aikana täysin tuntematon käsite. Esimerkiksi Priceline teki tappiota 142,5 miljoonaa dollaria ensimmäisten vuosineljännesten aikana.
Silti Internet muutti selvästi maailmaa.
Nykyään on olemassa monia Pricelineja. Ehkä dot com -aikakauden “voitto” on metaversumi-aikakauden “hyöty”. Ennen kuin sijoitat mihinkään näistä tokeneista, kysy itseltäsi mitä ne oikeastaan tekevät? Onko niillä selkeä etenemissuunnitelma metaversumin hyödyntämiseksi luomaan jotain konkreettista arvoa? Mikä tärkeintä, onko niillä mitään hyötyä?
Ne vaikuttavat peruskysymyksiltä. Ja se on tavallaan asian ydin. Ne ovat todellakin peruskysymyksiä, mutta niin monet kolikot eivät osaa vastata niihin. Älkäämme unohtako, miten helppoa kryptovaluutan luominen on; yksinkertainen kopiointi ja liittäminen luo teknisesti sellaisen. Kun tähän yhdistetään se, että alalle virtasi niin paljon rahaa – sekä sijoittajilta että riskipääomasijoittajilta – ei ole mikään yllätys, että niin monet kolikot ovat romahtaneet täysin.
Jokaista Amazonia kohden on kymmenen Pricelinesia.
Ja toinen asia, joka on mainittava tässä yhteydessä on se, että (ilmeisesti) ei ole mitään takeita siitä, että metaversumista tulee läheskään yhtä vaikuttava yhteiskunnan kannalta kuin internet oli. Vaikka Internet osuisi jokaiseen kuviteltavissa olevaan kohteeseen, Pricelinejä on yhä lukuisia. Kuvitelkaa kuinka paljon niitä olisi, jos Internet olisi flopannut?
Loppupäätelmät
Vain siksi, että uskot metaversumiin, ei kannata sokeasti tyrkyttää kaikkea, jonka nimi on “metaversumi”.
Lähitulevaisuudessa jokainen yksittäinen krypto – metaversumi tai muu – seuraa tietysti edelleen osakemarkkinoita, koska makroympäristö on tällä hetkellä sellainen. Joten edes ne, jotka tarjoavat hyötykäyttöä ja joilla voisi olla hyvät mahdollisuudet muutoin loistaa, eivät tuota sijoittajille tuottoa niin kauan kuin laajemmat markkinat ovat edelleen jäljessä.
Mutta vaikka markkinat elpyisivätkin, metaversumi-tokenien on silti todistettava, että ne todella saavuttavat jotakin – mihin monet eivät pysty. Kuten aina sijoittamisessa, on siis tärkeää tehdä due diligence -tutkimus kyseisestä kolikosta, sulkea pois niiden ympärillä oleva kuohunta ja kysyä itseltään edellä käsitellyt peruskysymykset.
Älä anna metaversumin vietellä sinua korvaan kuiskatuilla suloisilla lupauksilla. Utopistinen unelma ei loppujen lopuksi maksa laskuja, ja meillä on siitä todisteena dot com -kupla.